Post by Gertru on Jan 5, 2016 20:06:17 GMT 2
Nimi: Sigeric Alfgeir [elfgiir, alfgiir]
Kutsumanimet: Sigeric.
Lempi- ja haukkumanimiä: Sigu, Sigge, Kettu, Nalkuttaja, Nulikka, jne jne
Sukupuoli: mies
Ikä: 83 vuotta, syntynyt vuonna 4364
Laji: Haltia.
Ammatti: Guathahovin strategi ja lordin neuvonantaja.
Kansalaisuus: Guatha.
Ulkonäkö: Sigericin hiusraja on tasainen ja suora, ja hänellä on pitkät hiukset, jotka ovat jotakin blondin ja ruskean väliltä, omaten lämpimän sävyn. Parta on jonkin verran tummempaa sävyä. Kasvot ovat kauniit ja selkeäpiirteiset, otsa ja poskipäät melko korkeat. Nenä on melko siro ja pitkä, ei erikoinen. Silmät ovat vaaleat ruskeat sekä terävät, poskipäät korkeat ja iho vaalea, kuitenkin lämpimällä pohjasävyllä. Haltian keho on kaiken kaikkiaan hyvin terve ja tasapainoinen, ei laiha, ei näkyvän lihaksikas, vaan sopusuhtainen, jossa on kaikkea tasaisesti. Mikäli Sigeric tekisi ruumiillista työtä, tarttuisi kehoon myös lihasmassaa, joka näkyisi, mutta uravalinta ei ainakaan toistaiseksi ole päästänyt geenejä oikeuksiinsa. Voimaa, nopeutta tai kestävyyttä ei ole sen enempää kuin muilla samoissa tehtävissä, saman ruumiinrakenteen omaavilla haltioilla, ja mahdollisissa taisteluissa Sigeric luottaa eniten älyynsä. Käsissä on toisinaan näkyvissä siteitä, niissä sekä käsivarsissa on myös joitakin arpia epäonnistuneista veitsenheittoyrityksistä. Pituus herralla on senttimetreinä noin 180.
Sigeric on hyvin inspiroitunut erityisesti kääpiöiden hius- ja partatyyleistä sekä nuoruutensa tutkimusmatkoilla näkemästään eteläisten hirainien partamuodista. Hän alkoi kasvattaa itselleen partaa, joka on jotain kääpiö- ja haltiatyylin välistä: huolitellusti muotoiltu, muttei kovin pitkä. Sopiva haltialle, hirainille tai guathalle. Tätä ennen oli hänellä pieni pukinparta.
Sigeric pukeutuu yleisesti hyvin, kuten korkeassa arvossa olevan virkamiehen kuuluu. Hihat ja lahkeet ovat useimmiten löysät, ja niiden sisuksiin on kätketty heittoveitsiä tai salaisia asiakirjoja, riippuen tilanteesta, samoin kuten saappaisiinkin. Mieluiten mies pukeutuu itselleen hyvin sopiviin okraisen lämpimiin sävyihin, edustaessa tosin on joskus pidettävä yllä virallisia guathahovin värejä ja kylmempiä sävyjä. Mukanaan hänellä on miltei aina pieni, nahkainen leili, jossa on herkästi syttyvää öljyä.
Luonne: Sigeric on luonteeltaan viekas, älykäs ja rohkea – joskus tyhmänrohkeuteen asti. Hänen suunnitelmansa ovat usein nerokkaita, ja mies sopeutuu hyvin uusiin tilanteisiin. Sigericin ajatuksenjuoksu on nopeaa, joskus niin nopeaa että miehen ideat muuttavat muotoaan jo matkallaan sanoiksi mikä aiheuttaa toisinaan aivan käsittämättömiä sanasotkuja. Tämä tekee toisinaan miehen ideoista vaikeita ymmärtää (joskus jopa hänelle itselleen), ja on pakko pyytää selvennystä – mikä taas usein suorastaan silittää miehen egoa. mies toisinaan myös puhuu itsekseen ja selventää ajatuksensa sanomalla ne ääneen. Sigeric on ylpeä itsestään, ja mikäli häneltä kysytään, on hän suoranainen nero. Henkilönä hän on toisinaan hyvinkin dramaattinen, ja pitää itsensä esittelemisestä ja muiden opettamisesta. Mieheltä löytyy runsaasti karismaa.
Kun Sigeric pitää paljon jostakusta, voi tämä joku saada osakseen naljailua ja kiusoittelua Sigericin suunnalta – joskus jopa ajoittaisen kepposen. Tämä on eräänlainen tapa osoittaa rakkautta, samoin kuin kinastelu. Sigeric ei kuitenkaan kinastelisi sellaisen henkilön kanssa, josta ei välittäisi. Hän on myös rakastamiensa henkilöiden ja asioiden vuoksi valmis menemään hyvin, hyvin pitkälle. Hänen on kuitenkin joskus todella vaikea osoittaa syvemmät tunteensa muille selkeästi ja ymmärrettävästi.
Vaikka haltiamies on ylpeä, ei tämä ole sydämetön. Hän pyrkii auttamaan muita ja erityisesti ystäviään parhaansa mukaan, joskus jopa itsensä ylikuormittamiseen saakka. Ja vaikka Sigeric antaisi ymmärtää tehtävän olevan vaivalloinen tai että hänellä olisi aikaa sellaiseen, todellisuudessa hän auttaa mielellään ja välittää. Osin tässä on nähtävissä itsekkäitä pyrkimyksiä: palvelukset, avun antaminen ynnä muu saa ystävät eräällä tavalla "velkaantumaan" hänelle, ja saamaan heidät tuntemaan että Sigeric on jotakin mitä he tarvitsevat. Yksi Sigericin monista peloista nimittäin on se, ettei hän olisi enää "tarvittu".
Miehen käytös siis toisinaan viittaa toiseen mikä todellisuus on. Esimerkiksi useat hovin (ja erityisesti Lordi Gondrasin hänelle antamat) tehtävät ja Sigericin valittaminen ja kitiseminen niistä saavat hänen työnsä kuulostamaan kurjalta pakkopullalta, mutta todellisuudessa Sigeric nauttii työstään ja on onnensa kukkuloilla, eikä vaihtaisi työtään (melkein) mihinkään muuhun.
Sigeric rakastaa haasteita, ja vaikka hän suorastaan elää työlleen ja tuntee olonsa siinä hyväksi, valtaa hänet usein eräänlainen kaukokaipuu ja tarve oppia ja tietää enemmän. Hän ei kuitenkaan haluaisi jättää työtään tai ystäviään, joten Sigeric yrittää paikata kaipuutaan lukemalla kirjoja ja opiskelemalla niistä niin paljon kuin pystyy.
Ollessaan nuori, Sigeric yritti häivyttää ja piilotella epävarmuuttaan, yksinäisyyttään sekä pelkojaan muun muassa keppostelemalla. Hänen kasvaessaan ja vanhetessaan itsevarmuuskin kasvoi. Nykyäänkin mies saattaa kuitenkin oikeista naruista vedettynä alkaa epäillä itseään suuresti, ja hänet taannutettua uimaan epäilyksen, yksinäisyyden ja epävarmuuden kurimukseen - eikä tämä ole edes kovin vaikeaa, ainakaan ystävälle. Straegi on hyvä keksimään virheitä muiden ajattelusta ja toiminnasta sekä muodostamaan niiden pohjalta suunnitelmia, mutta valitettavasti tämän samn mielen voi kääntää itseään vastaan. Tämä saa Sigericin helposti masentumaan, ja suorastaan lamaantumaan. Onhan hänen harteillaan paljon vastuuta, ja hän ottaa epäonnistumiset sekä vastoinkäymiset helposti hyvinkin henkilökohtaisesti. Sigeric nähtiin ja nähdään edelleen karismaattisena, koppavana, itsekkäänä ja omahyväisenä paskiaisena, mikä osin on vaikuttanut hänen luonteeseensa sekä ajatuksiinsa – nykyään miltei korostaen näitä ominaisuuksia itsessään, etenkin epävarmuuden yllättäessä.
Menneisyys: Sigeric syntyi esikoiseksi vanhemmilleen, hieman korkeamman keskiluokan perheen lapseksi Varakianin pääkaupunki Uranliaan. Sigeric oli iloluontoinen lapsi, joka tuli hyvin toimeen kaikkien kanssa, mutta oli toisinaan myös hyvin ilkikurinen ja kepposteleva. Noin kymmenvuotiaana hän sai pikkuveljen, joka kuitenkin jäi nuorukaiselle melko etäiseksi. Vanhemmatkaan eivät ole Sigericille niin läheiset kuin voisi olla, mutta haltia vierailee silti toisinaan vanhempiensa luona.
Opiskelu oli helppoa Sigericille, joka oli hyvä omaksumaan asioita jo nuorempana. Se oli kuitenkin niin helppoa, että nuori haltia tylsistyi kaivatessaan suurempia haasteita. Vanhemmat toivoivat pojastaan kirjanpitäjää, sihteeriä tai jonkinlaista alempaa tai keskitasoista virkamiestä, joka varmistaisi tämän toimeentulon, kun tämä kerran hallitsi kirjoista oppimisen, toisin kuin nuorempi veljensä. Perhe oli pettynyt kun lahjakas nuorukainen lähti kesken opintojensa matkustamaan Varakianissa ja sen ulkopuolella. Tutkimusmatkailun ja oppimisen jano oli kova. Sigeric ei todellisuudessa siis keskeyttänyt opintojaan, vaan jatkoi opiskelua kirjoista ja tosielämästä. Hän vieraili useiden Aldemeran läänien suurimmissa kaupungeissa ja kylissä, toisissa viipyen kauemmin kuin toisissa. Eräs kaupungeista, joissa hän viipyi kauemmin, oli hirainten pääkaupunki Ryónion, jossa syntyi kiinnostus Varakianin hallintoa ja kehittämistä kohtaan. Sigeric palasi lopulta kotiinsa, päälimmäisenä halu viedä osa hirainten loistoa kotiinsa guathakansan pariin. Hän ei tyytyisi vaivaiseen veronkerääjän sihteerin tehtävään.
Palaessaan opintoihinsa hän kohtasi usein erimielisyyksiä muiden oppineiden kanssa soveltaessaan hirain- ja guathatapoja yhteen, joskus onnistuen paremmin, joskus huonommin. Selvää oli, että Sigeric oli lahjakas, ja mitä enemmän hän suunnitteli ja väitteli oppineiden kanssa, sitä paremmaksi hän kehittyi. Lopulta tuli päivä, jolloin hänen julistettiin valmistuneen.
Tämän jälkeen Sigeric pyrki päästä töihin guathahoviin. Nuoren ikänsä ja hiljattaisen valmistumisensa vuoksi sai hän osakseen epäilyjä. Hänen olisi odotettu tekevän ensin tutkimusta tai opettavan nuorempiaan, ennen kuin saisi paikan hovista. Haltia ei kuitenkaan luovuttanut, ja muodostui lähestulkoon riesaksi yrittäessään saada hovin strategeja ja virkamiehiä vakuutetuiksi. Lopulta jopa hallitsijapari kiinnostui tungettelevasta ja sinnikkäästä haltiasta, ja kutsuivat tämän puheilleen. Sigeric onnistui hyvänä puhujana sekä kokemuksellaan kierrettyään ympäri Aldemeraa voittamaan hallitsijoiden luottamuksen, kuitenkin yhdellä ehdolla: miehen tuli todistaa kykynsä hallitsijoiden edessä.
Siinä Sigeric onnistui. Huolimatta siitä, että hän oli ärsyttänyt useita oppineita ja hovin edustajia, hallitsijat olivat vakuuttuneet hänen taidoistaan ja palosta työskennellä valtakunnan hyväksi, ja se oli tärkeintä. Sigericille annettiin alemman hovistrategin titteli, mistä hän myöhemmin kohosi arvossaan ylemmäs. Hän tuli toimeen monien kanssa, ja välit muuttuivat sovinnaisemmiksi useiden entisten vastarannan kiiskienkin kanssa - muttei kaikkien.
Työskennellessään strategina guathahovissa, tutustui hän muiden muassa Gondrasiin, josta oli tuleva seuraava guathahallitsija, mitä kukaan ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tiennyt. Gondrasin vampyyrius paljastui strategille, joka uhkasi mestata tämän. Sigeric kuitenkin säästi miehen ja lupasi pitää tämän salaisuuden. Takkuisesta alusta huolimatta miehet kuitenkin ystävystyivät ja lähenivät vuosien mittaan.
Hallitsijan murha tapahtui odottamatta, ja syöksi guathavaltion sekasortoon. Sigeric pelkäsi henkensä sekä Varakianin puolesta, mutta suurempi oli syyllisyys siitä, että hän ei kyennyt ennaltaehkäisemään tai ennustamaan tapahtunutta, jossa haavoittui vakavasti valtakunnan lisäksi myös hänen läheinen ystävänsä. Lady Miranwan myrkytyskuolema muutaman päivän päästä sai hänet kuitenkin tajuamaan, ettei hän voinut tuntea syyllisyyttä, oli vain jatkettava eteenpäin, jottei valtakunta hajoaisi käsiin. Hän ei olisi kuitenkaan voinut ennustaa tai ennaltaehkäistä tapahtumia täysin.
Sigeric alkoi tehdä suunnitelmia Varakianin nostamiseksi jaloilleen vammoistaan selvinneen Gondrasin alkaessa kerätä guathoja yhteen sekavien taistelukuukausien jälkeen. Guatha tarvitsisi johtajaa. Seuratessaan tapahtumia Sigeric tuli monen muun kanssa samaan tulokseen: Gondras olisi toistaiseksi sopivin guathalordin asemaan, ja alkoi julkisesti kutsua tätä tittelillä Lordi Gondras. Sigeric, muiden henkiinjääneiden strategien, virkamiesten ja Gondrasin tukijoiden kanssa, alkoi puuhata asian virallistamista, ja lopulta Sigeric sai vannoa uskollisuuttaan Lordi Gondrasille ensimmäisten joukossa. Hänestä tuli Varakianin uuden johtajan läheisimpiä neuvonantajia.
Sigeric havaitsi jo lapsena taipumuksensa tulimagiaan. Hän oli kuitenkin päässyt seuraamaan miten joitain magiantaitajia kohdeltiin: peläten, epäluottamuksella, näitä kohtaan tunnettiin kateutta… Ja tätä Sigeric ei halunnut kontolleen. Hän ei paljastanut kykyjään lähes kellekään, vaan opetteli hallitsemaan niitä itse, ja etenkin nuorempana käytti niitä erityisesti kepposteluun. Nykyäänkin taidoista tietää lähinnä miehen lähipiiri. Sigeric ei oppinut kehittämään kykyjään niin pitkälle kuin voisi, hänen taitonsa jäivät sangen pieniksi: hän kykenee tekemään kipinöitä joilla voi sytyttää tulen, ja ylläpitämään jo valmista liekkiä tai käyttämään sitä muuten hyödykseen. Lämmönsiirto on myös kyky jonka hän osaa. Sigeric ei kuitenkaan osaa esimerkiksi luoda vaikuttavia lieskoja tyhjästä tai sammuttaa metsäpaloa ajatuksillaan. Haltia on kuitenkin suurelta osin aikaa jokseenkin tyytyväinen kykyihinsä, sillä hän osaa käyttää niitä fiksustihyödykseen.
Taidot:
- Hyvä veitsenheittäjä, ja esittelee taitojaan mielellään. Harjoittelee jatkuvasti uusia temppuja (mikä johtaa hyvin usein myös erilaisiin pieniin onnettomuuksiin). Vanhemmat paheksuvat tätä.
- Osaa hieman tulimagiaa, lähinnä hallita lämpöä ja saada aikaan kipinöitä, tai käyttää jonkin verran hyväkseen jo olemassa olevaa tulta. Ei ole koskaan saanut kunnollista opetusta, eikä ole hitaan edistymisen takia viitsinyt harjoitella tarpeeksi.
Muuta:
- Parta on tärkeä, älä kommentoi negatiivisesti mikäli haluat pysyä hyvissä väleissä.
- Hyvin uskollinen nykyiselle guathalordi Gondrasille, jota Sigeric pitää yhtenä parhaista ystävistään. Vaikka toisinaan näyttää siltä että näin ei tosiaankaan ole, mutta rakkaudestahan se hevonenkin potkii ;---)
- Pitää kiinni etikettisäännöistä julkisesti, mutta ollessaan ystävien kesken tai kahden lordi Gondrasin seurassa, vaihtuu teitittely helposti sinutteluksi. Tällöin sanat ”arvon lordi” on usein tarkoitettu naljailuksi.
- Sigeric pelkää monia asioita, joista toiset ovat konkreettisempia kuin toiset. Ukonilma ja erityisesti silloin esiintyvät salamat pelottavat strategia, samoin kuin huteran oloiset, syvälle menevät kaivokset tai luolat, jotka voivat sortua päälle. Yksin jääminen, yksin kuoleminen sekä tarpeettomaksi muuttuminen muille ovat myös haltialle kovia pelkoja.
Kutsumanimet: Sigeric.
Lempi- ja haukkumanimiä: Sigu, Sigge, Kettu, Nalkuttaja, Nulikka, jne jne
Sukupuoli: mies
Ikä: 83 vuotta, syntynyt vuonna 4364
Laji: Haltia.
Ammatti: Guathahovin strategi ja lordin neuvonantaja.
Kansalaisuus: Guatha.
Ulkonäkö: Sigericin hiusraja on tasainen ja suora, ja hänellä on pitkät hiukset, jotka ovat jotakin blondin ja ruskean väliltä, omaten lämpimän sävyn. Parta on jonkin verran tummempaa sävyä. Kasvot ovat kauniit ja selkeäpiirteiset, otsa ja poskipäät melko korkeat. Nenä on melko siro ja pitkä, ei erikoinen. Silmät ovat vaaleat ruskeat sekä terävät, poskipäät korkeat ja iho vaalea, kuitenkin lämpimällä pohjasävyllä. Haltian keho on kaiken kaikkiaan hyvin terve ja tasapainoinen, ei laiha, ei näkyvän lihaksikas, vaan sopusuhtainen, jossa on kaikkea tasaisesti. Mikäli Sigeric tekisi ruumiillista työtä, tarttuisi kehoon myös lihasmassaa, joka näkyisi, mutta uravalinta ei ainakaan toistaiseksi ole päästänyt geenejä oikeuksiinsa. Voimaa, nopeutta tai kestävyyttä ei ole sen enempää kuin muilla samoissa tehtävissä, saman ruumiinrakenteen omaavilla haltioilla, ja mahdollisissa taisteluissa Sigeric luottaa eniten älyynsä. Käsissä on toisinaan näkyvissä siteitä, niissä sekä käsivarsissa on myös joitakin arpia epäonnistuneista veitsenheittoyrityksistä. Pituus herralla on senttimetreinä noin 180.
Sigeric on hyvin inspiroitunut erityisesti kääpiöiden hius- ja partatyyleistä sekä nuoruutensa tutkimusmatkoilla näkemästään eteläisten hirainien partamuodista. Hän alkoi kasvattaa itselleen partaa, joka on jotain kääpiö- ja haltiatyylin välistä: huolitellusti muotoiltu, muttei kovin pitkä. Sopiva haltialle, hirainille tai guathalle. Tätä ennen oli hänellä pieni pukinparta.
Sigeric pukeutuu yleisesti hyvin, kuten korkeassa arvossa olevan virkamiehen kuuluu. Hihat ja lahkeet ovat useimmiten löysät, ja niiden sisuksiin on kätketty heittoveitsiä tai salaisia asiakirjoja, riippuen tilanteesta, samoin kuten saappaisiinkin. Mieluiten mies pukeutuu itselleen hyvin sopiviin okraisen lämpimiin sävyihin, edustaessa tosin on joskus pidettävä yllä virallisia guathahovin värejä ja kylmempiä sävyjä. Mukanaan hänellä on miltei aina pieni, nahkainen leili, jossa on herkästi syttyvää öljyä.
Luonne: Sigeric on luonteeltaan viekas, älykäs ja rohkea – joskus tyhmänrohkeuteen asti. Hänen suunnitelmansa ovat usein nerokkaita, ja mies sopeutuu hyvin uusiin tilanteisiin. Sigericin ajatuksenjuoksu on nopeaa, joskus niin nopeaa että miehen ideat muuttavat muotoaan jo matkallaan sanoiksi mikä aiheuttaa toisinaan aivan käsittämättömiä sanasotkuja. Tämä tekee toisinaan miehen ideoista vaikeita ymmärtää (joskus jopa hänelle itselleen), ja on pakko pyytää selvennystä – mikä taas usein suorastaan silittää miehen egoa. mies toisinaan myös puhuu itsekseen ja selventää ajatuksensa sanomalla ne ääneen. Sigeric on ylpeä itsestään, ja mikäli häneltä kysytään, on hän suoranainen nero. Henkilönä hän on toisinaan hyvinkin dramaattinen, ja pitää itsensä esittelemisestä ja muiden opettamisesta. Mieheltä löytyy runsaasti karismaa.
Kun Sigeric pitää paljon jostakusta, voi tämä joku saada osakseen naljailua ja kiusoittelua Sigericin suunnalta – joskus jopa ajoittaisen kepposen. Tämä on eräänlainen tapa osoittaa rakkautta, samoin kuin kinastelu. Sigeric ei kuitenkaan kinastelisi sellaisen henkilön kanssa, josta ei välittäisi. Hän on myös rakastamiensa henkilöiden ja asioiden vuoksi valmis menemään hyvin, hyvin pitkälle. Hänen on kuitenkin joskus todella vaikea osoittaa syvemmät tunteensa muille selkeästi ja ymmärrettävästi.
Vaikka haltiamies on ylpeä, ei tämä ole sydämetön. Hän pyrkii auttamaan muita ja erityisesti ystäviään parhaansa mukaan, joskus jopa itsensä ylikuormittamiseen saakka. Ja vaikka Sigeric antaisi ymmärtää tehtävän olevan vaivalloinen tai että hänellä olisi aikaa sellaiseen, todellisuudessa hän auttaa mielellään ja välittää. Osin tässä on nähtävissä itsekkäitä pyrkimyksiä: palvelukset, avun antaminen ynnä muu saa ystävät eräällä tavalla "velkaantumaan" hänelle, ja saamaan heidät tuntemaan että Sigeric on jotakin mitä he tarvitsevat. Yksi Sigericin monista peloista nimittäin on se, ettei hän olisi enää "tarvittu".
Miehen käytös siis toisinaan viittaa toiseen mikä todellisuus on. Esimerkiksi useat hovin (ja erityisesti Lordi Gondrasin hänelle antamat) tehtävät ja Sigericin valittaminen ja kitiseminen niistä saavat hänen työnsä kuulostamaan kurjalta pakkopullalta, mutta todellisuudessa Sigeric nauttii työstään ja on onnensa kukkuloilla, eikä vaihtaisi työtään (melkein) mihinkään muuhun.
Sigeric rakastaa haasteita, ja vaikka hän suorastaan elää työlleen ja tuntee olonsa siinä hyväksi, valtaa hänet usein eräänlainen kaukokaipuu ja tarve oppia ja tietää enemmän. Hän ei kuitenkaan haluaisi jättää työtään tai ystäviään, joten Sigeric yrittää paikata kaipuutaan lukemalla kirjoja ja opiskelemalla niistä niin paljon kuin pystyy.
Ollessaan nuori, Sigeric yritti häivyttää ja piilotella epävarmuuttaan, yksinäisyyttään sekä pelkojaan muun muassa keppostelemalla. Hänen kasvaessaan ja vanhetessaan itsevarmuuskin kasvoi. Nykyäänkin mies saattaa kuitenkin oikeista naruista vedettynä alkaa epäillä itseään suuresti, ja hänet taannutettua uimaan epäilyksen, yksinäisyyden ja epävarmuuden kurimukseen - eikä tämä ole edes kovin vaikeaa, ainakaan ystävälle. Straegi on hyvä keksimään virheitä muiden ajattelusta ja toiminnasta sekä muodostamaan niiden pohjalta suunnitelmia, mutta valitettavasti tämän samn mielen voi kääntää itseään vastaan. Tämä saa Sigericin helposti masentumaan, ja suorastaan lamaantumaan. Onhan hänen harteillaan paljon vastuuta, ja hän ottaa epäonnistumiset sekä vastoinkäymiset helposti hyvinkin henkilökohtaisesti. Sigeric nähtiin ja nähdään edelleen karismaattisena, koppavana, itsekkäänä ja omahyväisenä paskiaisena, mikä osin on vaikuttanut hänen luonteeseensa sekä ajatuksiinsa – nykyään miltei korostaen näitä ominaisuuksia itsessään, etenkin epävarmuuden yllättäessä.
Menneisyys: Sigeric syntyi esikoiseksi vanhemmilleen, hieman korkeamman keskiluokan perheen lapseksi Varakianin pääkaupunki Uranliaan. Sigeric oli iloluontoinen lapsi, joka tuli hyvin toimeen kaikkien kanssa, mutta oli toisinaan myös hyvin ilkikurinen ja kepposteleva. Noin kymmenvuotiaana hän sai pikkuveljen, joka kuitenkin jäi nuorukaiselle melko etäiseksi. Vanhemmatkaan eivät ole Sigericille niin läheiset kuin voisi olla, mutta haltia vierailee silti toisinaan vanhempiensa luona.
Opiskelu oli helppoa Sigericille, joka oli hyvä omaksumaan asioita jo nuorempana. Se oli kuitenkin niin helppoa, että nuori haltia tylsistyi kaivatessaan suurempia haasteita. Vanhemmat toivoivat pojastaan kirjanpitäjää, sihteeriä tai jonkinlaista alempaa tai keskitasoista virkamiestä, joka varmistaisi tämän toimeentulon, kun tämä kerran hallitsi kirjoista oppimisen, toisin kuin nuorempi veljensä. Perhe oli pettynyt kun lahjakas nuorukainen lähti kesken opintojensa matkustamaan Varakianissa ja sen ulkopuolella. Tutkimusmatkailun ja oppimisen jano oli kova. Sigeric ei todellisuudessa siis keskeyttänyt opintojaan, vaan jatkoi opiskelua kirjoista ja tosielämästä. Hän vieraili useiden Aldemeran läänien suurimmissa kaupungeissa ja kylissä, toisissa viipyen kauemmin kuin toisissa. Eräs kaupungeista, joissa hän viipyi kauemmin, oli hirainten pääkaupunki Ryónion, jossa syntyi kiinnostus Varakianin hallintoa ja kehittämistä kohtaan. Sigeric palasi lopulta kotiinsa, päälimmäisenä halu viedä osa hirainten loistoa kotiinsa guathakansan pariin. Hän ei tyytyisi vaivaiseen veronkerääjän sihteerin tehtävään.
Palaessaan opintoihinsa hän kohtasi usein erimielisyyksiä muiden oppineiden kanssa soveltaessaan hirain- ja guathatapoja yhteen, joskus onnistuen paremmin, joskus huonommin. Selvää oli, että Sigeric oli lahjakas, ja mitä enemmän hän suunnitteli ja väitteli oppineiden kanssa, sitä paremmaksi hän kehittyi. Lopulta tuli päivä, jolloin hänen julistettiin valmistuneen.
Tämän jälkeen Sigeric pyrki päästä töihin guathahoviin. Nuoren ikänsä ja hiljattaisen valmistumisensa vuoksi sai hän osakseen epäilyjä. Hänen olisi odotettu tekevän ensin tutkimusta tai opettavan nuorempiaan, ennen kuin saisi paikan hovista. Haltia ei kuitenkaan luovuttanut, ja muodostui lähestulkoon riesaksi yrittäessään saada hovin strategeja ja virkamiehiä vakuutetuiksi. Lopulta jopa hallitsijapari kiinnostui tungettelevasta ja sinnikkäästä haltiasta, ja kutsuivat tämän puheilleen. Sigeric onnistui hyvänä puhujana sekä kokemuksellaan kierrettyään ympäri Aldemeraa voittamaan hallitsijoiden luottamuksen, kuitenkin yhdellä ehdolla: miehen tuli todistaa kykynsä hallitsijoiden edessä.
Siinä Sigeric onnistui. Huolimatta siitä, että hän oli ärsyttänyt useita oppineita ja hovin edustajia, hallitsijat olivat vakuuttuneet hänen taidoistaan ja palosta työskennellä valtakunnan hyväksi, ja se oli tärkeintä. Sigericille annettiin alemman hovistrategin titteli, mistä hän myöhemmin kohosi arvossaan ylemmäs. Hän tuli toimeen monien kanssa, ja välit muuttuivat sovinnaisemmiksi useiden entisten vastarannan kiiskienkin kanssa - muttei kaikkien.
Työskennellessään strategina guathahovissa, tutustui hän muiden muassa Gondrasiin, josta oli tuleva seuraava guathahallitsija, mitä kukaan ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tiennyt. Gondrasin vampyyrius paljastui strategille, joka uhkasi mestata tämän. Sigeric kuitenkin säästi miehen ja lupasi pitää tämän salaisuuden. Takkuisesta alusta huolimatta miehet kuitenkin ystävystyivät ja lähenivät vuosien mittaan.
Hallitsijan murha tapahtui odottamatta, ja syöksi guathavaltion sekasortoon. Sigeric pelkäsi henkensä sekä Varakianin puolesta, mutta suurempi oli syyllisyys siitä, että hän ei kyennyt ennaltaehkäisemään tai ennustamaan tapahtunutta, jossa haavoittui vakavasti valtakunnan lisäksi myös hänen läheinen ystävänsä. Lady Miranwan myrkytyskuolema muutaman päivän päästä sai hänet kuitenkin tajuamaan, ettei hän voinut tuntea syyllisyyttä, oli vain jatkettava eteenpäin, jottei valtakunta hajoaisi käsiin. Hän ei olisi kuitenkaan voinut ennustaa tai ennaltaehkäistä tapahtumia täysin.
Sigeric alkoi tehdä suunnitelmia Varakianin nostamiseksi jaloilleen vammoistaan selvinneen Gondrasin alkaessa kerätä guathoja yhteen sekavien taistelukuukausien jälkeen. Guatha tarvitsisi johtajaa. Seuratessaan tapahtumia Sigeric tuli monen muun kanssa samaan tulokseen: Gondras olisi toistaiseksi sopivin guathalordin asemaan, ja alkoi julkisesti kutsua tätä tittelillä Lordi Gondras. Sigeric, muiden henkiinjääneiden strategien, virkamiesten ja Gondrasin tukijoiden kanssa, alkoi puuhata asian virallistamista, ja lopulta Sigeric sai vannoa uskollisuuttaan Lordi Gondrasille ensimmäisten joukossa. Hänestä tuli Varakianin uuden johtajan läheisimpiä neuvonantajia.
Sigeric havaitsi jo lapsena taipumuksensa tulimagiaan. Hän oli kuitenkin päässyt seuraamaan miten joitain magiantaitajia kohdeltiin: peläten, epäluottamuksella, näitä kohtaan tunnettiin kateutta… Ja tätä Sigeric ei halunnut kontolleen. Hän ei paljastanut kykyjään lähes kellekään, vaan opetteli hallitsemaan niitä itse, ja etenkin nuorempana käytti niitä erityisesti kepposteluun. Nykyäänkin taidoista tietää lähinnä miehen lähipiiri. Sigeric ei oppinut kehittämään kykyjään niin pitkälle kuin voisi, hänen taitonsa jäivät sangen pieniksi: hän kykenee tekemään kipinöitä joilla voi sytyttää tulen, ja ylläpitämään jo valmista liekkiä tai käyttämään sitä muuten hyödykseen. Lämmönsiirto on myös kyky jonka hän osaa. Sigeric ei kuitenkaan osaa esimerkiksi luoda vaikuttavia lieskoja tyhjästä tai sammuttaa metsäpaloa ajatuksillaan. Haltia on kuitenkin suurelta osin aikaa jokseenkin tyytyväinen kykyihinsä, sillä hän osaa käyttää niitä fiksustihyödykseen.
Taidot:
- Hyvä veitsenheittäjä, ja esittelee taitojaan mielellään. Harjoittelee jatkuvasti uusia temppuja (mikä johtaa hyvin usein myös erilaisiin pieniin onnettomuuksiin). Vanhemmat paheksuvat tätä.
- Osaa hieman tulimagiaa, lähinnä hallita lämpöä ja saada aikaan kipinöitä, tai käyttää jonkin verran hyväkseen jo olemassa olevaa tulta. Ei ole koskaan saanut kunnollista opetusta, eikä ole hitaan edistymisen takia viitsinyt harjoitella tarpeeksi.
Muuta:
- Parta on tärkeä, älä kommentoi negatiivisesti mikäli haluat pysyä hyvissä väleissä.
- Hyvin uskollinen nykyiselle guathalordi Gondrasille, jota Sigeric pitää yhtenä parhaista ystävistään. Vaikka toisinaan näyttää siltä että näin ei tosiaankaan ole, mutta rakkaudestahan se hevonenkin potkii ;---)
- Pitää kiinni etikettisäännöistä julkisesti, mutta ollessaan ystävien kesken tai kahden lordi Gondrasin seurassa, vaihtuu teitittely helposti sinutteluksi. Tällöin sanat ”arvon lordi” on usein tarkoitettu naljailuksi.
- Sigeric pelkää monia asioita, joista toiset ovat konkreettisempia kuin toiset. Ukonilma ja erityisesti silloin esiintyvät salamat pelottavat strategia, samoin kuin huteran oloiset, syvälle menevät kaivokset tai luolat, jotka voivat sortua päälle. Yksin jääminen, yksin kuoleminen sekä tarpeettomaksi muuttuminen muille ovat myös haltialle kovia pelkoja.