Jarra Ikilehti

                 


Nimi Jarra Ikilehti
Kutsumanimet Jarra

Sukupuoli Mies
Ikä 20
Laji Faurra (Kuusipeura)

Ammatti Kiertelevä bardi. Ei välttämättä kykenisi elättämään itseään pelkästään laulamalla, mutta vanhempansa eivät ole jättäneet poikaa vielä täysin heitteille varallisuudestaan. Jarra ei ole varsinaisesti tehnyt koskaan mitään kummempaa fyysistä työtä, mutta on aina valmis kokeilemaan kaikkea.

Kansalaisuus Hirain.


Ulkonäkö

Hiukan yli 160cm pitkä Jarra on vähän keskivertofaurraa lyhyempi, ja hoikan ruumiinrakenteensa vuoksi hänestä saa hyvin pienen kuvan. Pään ylle kohoavat vaaleat, monihaaraiset sarvet kuitenkin kasvattavat vaikutelmaa hieman. Faurran jäntevien jalkojen turkki on pääväriltään punaruskea, ja vaalenee jalan sisäpinnoilla ja sorkkia kohti mentäessä, sekä tuuhean hännän alapuolla. Sorkat ovat väritykseltään tummemman punaruskeat. Kuusipeuroille ominaisia vaaleita täpliä Jarran turkissa ei ole kuin muutama yläreisillä. Vaaleaa pigmenttiä on myös hänen ihossaan, muutama täplä alaselässä sekä juovina silmien alla. Ihon väri on muutoin päivettyneen ruskea.
Faurran hiuksien ja korvien väri on sama kuin turkin. Tukka on malliltaan lyhyt ja kasvoja kehystävä. Kasvot ovat kapeat ja kulmakarvat ohuet. Vaaleiden väriläiskien lisäksi faurran pienehkö nenä on väritykseltään muuta ihoa tummempi. Muutoin nenä on ihmismäinen vailla kirsumaisia piirteitä. Silmät ovat epätavalliset faurroille, sillä ne paljastavat enemmän valkuaista. Väriltään silmät ovat kirkkaan vihreät, ja silmän sisäkulmat ovat eläinmäisesti tummat.
Vilkas faurra on kerännyt aimo kokoelman pieniä arpia pitkin kehoaan, mutta toistaiseksi mitään näyttävämpiä jälkiä hänen ihossaan ei ole.

Vaatetus

Jarran suku on vaikuttanut faurrassa moneen asiaan, ja niistä päällepäin näkyvin on ehdottomasti nuorukaisen pukeutuminen. Kauniiden kankaiden parissa varttunut kuusipeura on oppinut pitämään ja arvostamaan koristeellista pukeutumista jo nuorella iällä. Kirkkaat värit ja kirjailut ovat vahvasti läsnä Jarran vaatteissa. Etenkin hän pitää keltaisesta ja oranssista. Käytetyt kankaat ovat kevyitä ja kestäviä. Huivit, tupsut ja muut koristeet ovat myös faurran erityisessä suosiossa. Lyhyet hihat ovat myös hänen mieleensä, ja tarvittaessa päälle voi nykäistä tukevamman matkaviitan. Suurimmissa osaa vaatteista ja huiveista on halkio häntää varten.

Korut

Kuusipeuran yllä on aina enemmän tai vähemmän koruja. Tätä nykyä valtaosa niistä on katinkultaa tai muuta rihkamaa (Jarra on tullut ryöstetyksi jo muutamaan otteeseen, joten tapauksista hieman viisaampana nuorukainen ei käytä oikeaa kultaa, mutta ei niin viisaana, että hillitsisi pukeutumistaan kokonaisuudessaan.) Halvemmat materiaalit eivät kuitenkaan tarkoita, että korujen täytyisi näyttää halvoilta. Simpukoista, helmistä, kivistä, sulista, jopa hyönteisten kuorista voi taidokas valmistaa upeita koruja. Niiden etsiminen ostelu matkoillaan onkin yksi Jarran lempipuuhista.
Tavallisesti faurralla on vähintään muutama rengas nilkassaan sekä käsissään. Kuusipeuran korvat on myös lävistetty, joten usein hänellä roikkuu jotain myös korvissaan. Erilaiset pääkoristeet ovat nekin tuttu näky hänen päässään.


Luonne

Raja Jarran synnynnäisen taidon ja hänen luonteensa välillä on hyvin samea, jos sellaista on edes mahdollista vetää. Tarkoituksella moista jakoa vesikauriin on mahdoton edes yrittää miettiä, sillä hän ei ole tietoinen magiastaan. Hänen silmissään hän vain on sellainen kuin on, ailahteluineen päivineen.
   Faurra on syntymästään asti ollut herkkä sielu, hyvin altis niin omille kuin häntä ympäröiville tunteille. Hän on aina näyttänyt tunteitaan hyvin avoimesti, itkenyt ja nauranut kuin siltä tuntuu. Ja myös silloin, kuin hän ei tiedä itsekään, miksi hänestä tuntuu siltä. Jarra aistii tunteita hyvin, mutta selittää hän ei niitä osaa. Tästä syystä vesikauris on hyvin ailahtelevainen ja toisinaan hämmentynyt tapaus.

 Perusluonteeltaan Jarra on kuitenkin utelias ja hyväntuulinen. Hän tempautuu ilolla uusien kokemusten vietäväksi, ja nauttii suuresti seurasta ja huomiosta. Faurralla on taipumus olla enemmän tai vähemmän vahingossa omahyväinen, toisinaan jopa ylimielinen. Suunsa tuntuu olevan pysyvässä virneessä, ja Jarra nauraa herkästi. Hän on sosiaalinen eikä epäröi tehdä tuttavuutta, jos toinen ei anna syytä, miksi tuttavuutta ei pitäisi tehdä.

  Jarra vaikuttaa hyvin itsevarmalta, ja usein hän onkin. Välillä nuorukainen kuitenkin ajautuu tunteidensa kanssa syvemmälle, kuin haluaisi. Hänellä ei ole mitään itkemistä vastaan, päinvastoin, faurra harrastaa itkemistä yhtä helposti kuin nauramistakin. Kuusipeuran tunteet ovat usein hyvin ääripäitä, ja joskus nuorukaiselle on hyvin rankkaa, kun hän ei itsekään tiedä syytä ilolleen tai surulleen. Asia on jotain, mitä hän ei haluaisi edes ajatella, mutta päätyy ajattelemaan liiankin usein. On hämmentävää ja jopa pelottavaa saada äkillisiä tunnemyrskyjä aivan syyttä.
Kuusipeuralla on myös taipumus ajautua jos jonkin näköisiin ongelmiin. Nuorukaisen ratkaisu niistä poispääsemiseen on yrittää hymyillä ja puhua tiensä niistä ulos.


Menneisyys

 Jarra syntyi Onigyan ja Aavikkopalatsin välimaastossa olevassa kylässä. Ikilehden suku on faurrojen tavallisesta liikkuvasta elämäntavasta poiketen asettunut asumaan kyseiseen kylään jo useita sukupolvia sitten. Kuumaa ja kuivaa ilmastoa uhmaten olivat ensimmäiset sinne asettuneet suvun faurrat päättäneet kukoistaa olosuhteista huolimatta. Kuin aavikolla selviytyvä ikilehti, miksi alun perin toista nimeä kantavan perheen sukunimi muuntuikin.
 Ikilehden porvaristosuku on maineikas kutojien ja vaatturien suku. He tekevät tiiviisti yhteistyötä Rhekianin läänissä, Myrelössä olevan toisen porvarisuvun, Genísifin suvun kanssa. Haltiat toimittavat heille laadukasta villaa ja lankaa, jonka he sitten kutovat kankaiksi ja kirjovat ja ompelevat.

  Varakkaassa perheessä varttunut Jarra oli vaikeahko lapsi. Hänen vanhempansa ovat hyvin rationaalisia ja vakavia persoonia, joten jatkuvasti mielialaansa vaihtava pyörremyrsky Jarra oli heille hankala tapaus. Heidän onnekseen perimysjärjestyksessä ensin oli pojan isosisko, jota alettiin kouluttaa tulevaan kaupankäyntiin jo nuorella iällä. Kiireiset vanhemmat antoivat Jarran niin ikään vain olla, todettuaan ankarista yrityksistään huolimatta lapsen olevan liian levoton tarkkuutta vaativaan käsityöläisen ammattiin.
  Nuori faurra koki tulleensa laiminlyödyksi ja oli asiasta loukkaantunut, mutta pää pystyssä poika etsi huomiota sitten muualta. Hän oli aina ollut hyvä viihdyttämään itseään ja ruokkimaan uteliaisuuden nälkäänsä erilaisin tempauksin. Uteliaisuudeltaan ja kokeilunhalultaan poika joutui tämän tästä enemmän tai vähemmän vaikeisiin hankaluuksiin. Jarran tarpeeksi vartuttua hänen vanhempansa sysäsivät pojan laivaan Myrelöön -ammattiin ja yhteistyökumppaniin tutustumisen verukkeella tietenkin. Poika oli reissusta kuitenkin vain mielissään, yksi uusi seikkailu edessä.
  Vanhempansa olivat vain huojentuneita, kun Jarra alkoi kulkea salmen yli tasaisin väliajoin toimitusten mukana. Reissut pidentyivät hieman kerta kerralta kuusipeuran alkaessa pikkuhiljaa tutkia myös Myrelön lähiympäristöä, yleensä joskus jonkun Genísifin perheenjäsenen tai työntekijän oppaaksi ylipuhuttuaan, toisinaan yksin. Joka kerta palattuaan Jarra tunsi kuitenkin olevansa jälleen jumissa kotona, ja muutaman vuoden kuluttua nuorukainen päätyikin keskustelemaan vanhempiensa kanssa. Vanhemmat olivat huojentuneita saadessaan pojan pois jaloistaan pyörimästä, ja lähettivät hänet mieluusti matkoihinsa kantaumustensa kanssa.


Taidot

- Jarralla on synnynnäinen taito, josta hän ei kuitenkaan ole itse tietoinen. Faurran ominainen magia antaa hänen vaikuttaa muiden tunteisiin, sekä vastaavasti muiden tunteet vaikuttavat myös häneen. Tämä yhdistettynä hänen jo valmiiksi herkkään ja vastaanottavaiseen luonteeseen on joskus hankalaa. Kyky ilmenee yleensä ikään kuin puuskina, joskus voimakkaampina, joskus lähes huomaamattoman leutoina. Välillä puuskia on useita päivässä, toisinaan niiden välissä voi mennä viikko. Helpoiten välittyvät tunteet ovat erilaiset ääripäät; vahva ilo, suru, viha ja pelko.
Erityisesti tunnetilojen vaikuttaminen Jarrasta muihin tapahtuu yleensä kuusipeuran ollessa joko todella innostunut, tai hänen laulaessaan. Muista lähtöisin oleville tunteille faurra on kaikista herkin surulle, ja saakin toisinaan hänelle itselleen selittämättömiä alakulon jaksoja ja häntä itkettää aivan syyttä. Mitä läheisempi Jarra on henkilölle, sitä helpommin tunteiden siirtyminen tapahtuu.
Koska Jarra ei tiedä kyvystään, ei hän myöskään osaa sitä lainkaan hallita.

- Taitava luutunsoittaja sekä laulaja. Jarralla on kirkas ja tunteikas lauluääni, ja hän rakastaa tunteidensa vuodattamista lauluihin. Nuorukainen soittaa niin jo kirjoitettuja lauluja ja tarinoita, mutta sepittää myös omia sanoituksiaan. Hänellä on myös paha tapa lauleskella tekemisistään ja kanssaolijoistaan. Lauleskelusta Jarra on pitänyt jo pienestä pitäen. Luutunsoiton hän oppi Myrelössä asuvalta ystävältään.

- Ei osaa lainkaan uida.


Muuta

- Nuorukaisen mukana kulkee villiaasi Thimiar, sekä (afrikan)hanhi Nhara. Thimiariin faurra tutustui molempien ollessa vielä pieniä Ikilehden talleissa. Thimiarin oli määrä olla apuna tavarankuljetuksessa satamaan muiden tallin aasien tavoin, ja niin se olikin, kunnes Jarra vei tamman mennessään lähtiessään kotoa. Ikilehden talon läheisyydessä olevassa keitaassa viihtyy hanhia, ja Nharaan kuusipeura teki tuttavuutta auttaessaan siipensä rikkonutta hanhenpoikasta, joka sittemmin tykästyi pelastajaansa.

-Hyvin eläinrakas ja kunnioittaa luontoa suuresti.
- Jarra kiintyy toisiin todella helposti, mutta asialla on myös kääntöpuolensa; Faurra ihastuu aivan naurettavan helposti. Ja jos Jarra pitää jotakuta viehättävänä, hän menee äkkiä häkeltyneeksi ja punastuu sitäkin helpommin. Se ei estä nuorukaista hieromasta tuttavuutta tavalliseen tapaan, mutta sanoissa takeltelu ja punastelu syö välittömästi hänen karismaansa.
- Edelliseen viitaten kuusipeura löytää kauneutta kaikesta ja kaikista, eikä ole mitenkään erikoista, että faurra vaikka jutustelee jollekulle naama punaisena vain siksi, että toisella on hänen mielestään erityisen kauniit silmät.