Post by Vampuuri on Dec 30, 2015 23:36:27 GMT 2
Aletian
![]()
Vaakuna: Hiekanruskealla taustalla musta jousi ja kolme nuolta ristikkäin
Väestö: >95% hirainia, vähäiset guathat varovat tarkasti paljastamasta itseään
Lajijakautuma: 60% haltioita, 30% faurroja, 10% muita lajeja
Ympäristö:
Ilmastoltaan Aletian on koko Aldemeran lämpimin lääni. Vuodenajat vaihtelevat vain kuivan kauden ja sadekauden välillä. Lunta ei sada ollenkaan. Kesät ovat kuivia ja kuumia, talvet lauhkeita ja sateisia. Lämmin ilmasto ja muusta mantereesta täysin erottuva vuodenkierto on johtanut aivan omankaltaisiin kasveihin ja eläimiin.
Metsät läänin pohjoisosassa ovat osin tavallisia lehtisiä, mutta muuttuvat nopeasti nahkealehtisiksi. Tasanko on pääosin niukkakasvuista savannia, joka muuttuu kaakkoinpäin mentäessä yhä enemmän kuivemmaksi, lopulta hiekkaiseksi autiomaaksi. Kasvillisuus on hyvin kuivaa, heinää ja pensaita, lyhytkasvuisia puita. Etelässä, merenrantaviivan lähellä on valtava nihkeälehtinen metsä, subtrooppinen sademetsä, jossa liikkuminen on vaarallista ilman opasta. Monet sademetsän kasvit ja eläimet ovat myrkyllisiä.
Tasangoilla kulkee hyvin erikoisia olentoja, ainakin muun Aldemeran silmissä. Antilooppeja, puhveleita ja pahkasikoja, sekä useita piensaaliseläimiä. Pedot ovat näillä alueilla myös erikoisempia, nopeita kissapetoja, kuten gepardeja, sekä laumoissa eläviä hyenoja. Sademetsä on lajimonimuotoisuudeltaan mitä erikoisin, myrkyllisiä sammakoita, kädellisiä, puissa eläviä nisäkkäitä ja matelijoita. Täällä valtaa pitävät pienkissapedot sekä mielenkiintoiset aarnikotkat. Nämä aarnikotkat ovat tavallisia paljon pienempiä, noin puolen metriä säkäkorkeudeltaan, ja ne ovat sulka- ja kasvapeitteeltään hyvin kirkkaan värisiä. Ne myöskin elävät yksin, eivätkä parvissa kuten pohjoiset serkkunsa.
Talous:
Mielenkiintoisen ympäristönsä takia Aletian oli kauan harvaan asuttu. Vasta n. 1500-luvulla haltiat alkoivat muuttaa tänne, ja pian se otettiin käyttöön joukkojen koulutusalueena. Täällä monet sotilasvoimaksi määrätyt nuorukaiset saavat peruskoulutuksen sekä jatkokoulutuksen haluamalleen alalle. Pohjoisemmassa, missä ilmasto on hieman lauhkeampi, koulutetaan myös sotaratsuja.
Mielenkiintoisen eläimistönsä vuoksi Aletianissa harrastetaan paljon metsästystä. Turkit, sarvet ja hampaat ovat hyvin arvokkaita, ja niitä myydäänkin paljon muille lääneille.
Kaupungit:
31. Ylliath
Aletianin pohjoinen, suurehko kaupunki on tunnettu koulutetuista hevosistaan. Täällä hevosia ja satunnaisesti muitakin ratsuja koulutetaan niin arki- kuin taistelukäyttöönkin. Täällä koulutetut ratsut ovat hyvin kurinalaisia ja suuressa suosiossa muualla Aldemerassa. Jos yksityishenkilö kuitenkin haluaa ratsunsa täällä kouluttaa, se tulee maksamaan. Paljon.
32. Qwinno
Lammesta laskevan joen varrelle, miltein keskelle ei mitään, on rakennettu kaupunki. Tämä kaupunki on metsästäjien suosiossa, sillä kuivan kauden alkaessa, joki alkaa kuivua. Tämä joenmutka pysyy kuitenkin kosteana ja juomakelpoisena hyvin pitkään kuivalle kaudelle. Täältä saa siis helposti metsästettyjä janoaan sammuttamaan tulleita eläimiä, niin saalis- kuin petoeläimiäkin.
33. Polwea
Tämä ei ole kaupunki. Tämä on rankaisuleiri. Polwea on keskelle autiomaata perustettu kaupungintapainen, jonne pikkurikolliset lähetetään korvaamaan tekemänsä vääryydet. Ikävä kyllä, monet tänne joutuvista kuolevat huonoissa olosuhteissa työskentelyyn, ruuan tai juoman puutteeseen, ennen kuin heille määrätyn rangaistusajan saavat täyteen.
34. Valgama
Merenrannalle, miltein keskelle viidakkoa, on rakennettu satamakaupunki. Tämä kaupunki on täynnä keräilijöitä ja metsästäjiä, jotka työkseen vaarantavat henkensä ja terveytensä hankkiakseen arvokkaita materiaaleja viidakosta. Työ on kuitenkin palkitsevaa, sillä mitä erikoisempi löytö on, sitä enemmän satamassa odottavat tavarankuljettajat ovat valmiita siitä maksamaan. Tavarankuljettajilta ostetaan myös ruokaa ja juomaa, jottei kaupungin omavaraisuuden puute koidu sille turmioksi.
35. Onigya
Onigya on yksi suurimmista sotilaiden koulutuskeskuksista Aletianissa. Täällä sotilaat voidaan altistaa hyvin äärimmäisille olosuhteille, jotta heistä tulisi mahdollisimman vahvoja. Jos on fyysisesti heikko, ei täällä voi mitenkään selvitä koulutuksestaa.
36. Aavikkopalatsi
Viikkojen matkan jälkeen voi löytää itsensä keskeltä hiekka-autiomaata. Puoliksi hiekkaan hautautuneena on kokonainen hiekkakivinen kaupunki, jonka salaisuuksia ei ole selvitetty. Hankalan sijaintinsa takia harvat tänne tulevat, ja vaikka kuinka ottaisi ruokaa ja juomaa mukaansa, ei kaupungin luona voi viettää kuin muutamia päiviä, ennen kuin varastot alkavat vaarallisesti huveta. Ketkä rakensivat tämän hiekkakivisen kaupungin, miksi, milloin, ja miksi se hylättiin. Näihin kysymyksiin ei ehkä koskaan saada vastauksia.
Vesistöt:
5. Tulivuorisaaret, saaristo
8. Kuolleen miehen lampi, järvi
Kuolleen miehen lampi, jota myös kutsutaan pelkäksi Lammeksi, on mielenkiintoinen järvi kolmen läänin rajalla. Sen vesi on kirkasta, ja se on hyvin syvä - mutta pohjalle saakka on hankala nähdä. Siellä, missä näkee pohjalle, yllättyy helposti. Vesi vääristää, ja saa järven näytämään paljon matalammalta kuin on. Kuolleen miehen lammessa ei esiinny mitään eläimistöä, ei kaloja, ei äyriäisiä, ei kasveja. Vain kitukasvuisia leviä voi löytää rannemmalta. Kukaan ei tiedä, miksei eliöt selviä tässä järvessä. Taikauskoisimmat kansalaiset uskovat Lammen olevan kirottu.
Vaakuna: Hiekanruskealla taustalla musta jousi ja kolme nuolta ristikkäin
Väestö: >95% hirainia, vähäiset guathat varovat tarkasti paljastamasta itseään
Lajijakautuma: 60% haltioita, 30% faurroja, 10% muita lajeja
Ympäristö:
Ilmastoltaan Aletian on koko Aldemeran lämpimin lääni. Vuodenajat vaihtelevat vain kuivan kauden ja sadekauden välillä. Lunta ei sada ollenkaan. Kesät ovat kuivia ja kuumia, talvet lauhkeita ja sateisia. Lämmin ilmasto ja muusta mantereesta täysin erottuva vuodenkierto on johtanut aivan omankaltaisiin kasveihin ja eläimiin.
Metsät läänin pohjoisosassa ovat osin tavallisia lehtisiä, mutta muuttuvat nopeasti nahkealehtisiksi. Tasanko on pääosin niukkakasvuista savannia, joka muuttuu kaakkoinpäin mentäessä yhä enemmän kuivemmaksi, lopulta hiekkaiseksi autiomaaksi. Kasvillisuus on hyvin kuivaa, heinää ja pensaita, lyhytkasvuisia puita. Etelässä, merenrantaviivan lähellä on valtava nihkeälehtinen metsä, subtrooppinen sademetsä, jossa liikkuminen on vaarallista ilman opasta. Monet sademetsän kasvit ja eläimet ovat myrkyllisiä.
Tasangoilla kulkee hyvin erikoisia olentoja, ainakin muun Aldemeran silmissä. Antilooppeja, puhveleita ja pahkasikoja, sekä useita piensaaliseläimiä. Pedot ovat näillä alueilla myös erikoisempia, nopeita kissapetoja, kuten gepardeja, sekä laumoissa eläviä hyenoja. Sademetsä on lajimonimuotoisuudeltaan mitä erikoisin, myrkyllisiä sammakoita, kädellisiä, puissa eläviä nisäkkäitä ja matelijoita. Täällä valtaa pitävät pienkissapedot sekä mielenkiintoiset aarnikotkat. Nämä aarnikotkat ovat tavallisia paljon pienempiä, noin puolen metriä säkäkorkeudeltaan, ja ne ovat sulka- ja kasvapeitteeltään hyvin kirkkaan värisiä. Ne myöskin elävät yksin, eivätkä parvissa kuten pohjoiset serkkunsa.
Talous:
Mielenkiintoisen ympäristönsä takia Aletian oli kauan harvaan asuttu. Vasta n. 1500-luvulla haltiat alkoivat muuttaa tänne, ja pian se otettiin käyttöön joukkojen koulutusalueena. Täällä monet sotilasvoimaksi määrätyt nuorukaiset saavat peruskoulutuksen sekä jatkokoulutuksen haluamalleen alalle. Pohjoisemmassa, missä ilmasto on hieman lauhkeampi, koulutetaan myös sotaratsuja.
Mielenkiintoisen eläimistönsä vuoksi Aletianissa harrastetaan paljon metsästystä. Turkit, sarvet ja hampaat ovat hyvin arvokkaita, ja niitä myydäänkin paljon muille lääneille.
Kaupungit:
31. Ylliath
Aletianin pohjoinen, suurehko kaupunki on tunnettu koulutetuista hevosistaan. Täällä hevosia ja satunnaisesti muitakin ratsuja koulutetaan niin arki- kuin taistelukäyttöönkin. Täällä koulutetut ratsut ovat hyvin kurinalaisia ja suuressa suosiossa muualla Aldemerassa. Jos yksityishenkilö kuitenkin haluaa ratsunsa täällä kouluttaa, se tulee maksamaan. Paljon.
32. Qwinno
Lammesta laskevan joen varrelle, miltein keskelle ei mitään, on rakennettu kaupunki. Tämä kaupunki on metsästäjien suosiossa, sillä kuivan kauden alkaessa, joki alkaa kuivua. Tämä joenmutka pysyy kuitenkin kosteana ja juomakelpoisena hyvin pitkään kuivalle kaudelle. Täältä saa siis helposti metsästettyjä janoaan sammuttamaan tulleita eläimiä, niin saalis- kuin petoeläimiäkin.
33. Polwea
Tämä ei ole kaupunki. Tämä on rankaisuleiri. Polwea on keskelle autiomaata perustettu kaupungintapainen, jonne pikkurikolliset lähetetään korvaamaan tekemänsä vääryydet. Ikävä kyllä, monet tänne joutuvista kuolevat huonoissa olosuhteissa työskentelyyn, ruuan tai juoman puutteeseen, ennen kuin heille määrätyn rangaistusajan saavat täyteen.
34. Valgama
Merenrannalle, miltein keskelle viidakkoa, on rakennettu satamakaupunki. Tämä kaupunki on täynnä keräilijöitä ja metsästäjiä, jotka työkseen vaarantavat henkensä ja terveytensä hankkiakseen arvokkaita materiaaleja viidakosta. Työ on kuitenkin palkitsevaa, sillä mitä erikoisempi löytö on, sitä enemmän satamassa odottavat tavarankuljettajat ovat valmiita siitä maksamaan. Tavarankuljettajilta ostetaan myös ruokaa ja juomaa, jottei kaupungin omavaraisuuden puute koidu sille turmioksi.
35. Onigya
Onigya on yksi suurimmista sotilaiden koulutuskeskuksista Aletianissa. Täällä sotilaat voidaan altistaa hyvin äärimmäisille olosuhteille, jotta heistä tulisi mahdollisimman vahvoja. Jos on fyysisesti heikko, ei täällä voi mitenkään selvitä koulutuksestaa.
36. Aavikkopalatsi
Viikkojen matkan jälkeen voi löytää itsensä keskeltä hiekka-autiomaata. Puoliksi hiekkaan hautautuneena on kokonainen hiekkakivinen kaupunki, jonka salaisuuksia ei ole selvitetty. Hankalan sijaintinsa takia harvat tänne tulevat, ja vaikka kuinka ottaisi ruokaa ja juomaa mukaansa, ei kaupungin luona voi viettää kuin muutamia päiviä, ennen kuin varastot alkavat vaarallisesti huveta. Ketkä rakensivat tämän hiekkakivisen kaupungin, miksi, milloin, ja miksi se hylättiin. Näihin kysymyksiin ei ehkä koskaan saada vastauksia.
Vesistöt:
5. Tulivuorisaaret, saaristo
8. Kuolleen miehen lampi, järvi
Kuolleen miehen lampi, jota myös kutsutaan pelkäksi Lammeksi, on mielenkiintoinen järvi kolmen läänin rajalla. Sen vesi on kirkasta, ja se on hyvin syvä - mutta pohjalle saakka on hankala nähdä. Siellä, missä näkee pohjalle, yllättyy helposti. Vesi vääristää, ja saa järven näytämään paljon matalammalta kuin on. Kuolleen miehen lammessa ei esiinny mitään eläimistöä, ei kaloja, ei äyriäisiä, ei kasveja. Vain kitukasvuisia leviä voi löytää rannemmalta. Kukaan ei tiedä, miksei eliöt selviä tässä järvessä. Taikauskoisimmat kansalaiset uskovat Lammen olevan kirottu.