|
Post by Vampuuri on Feb 7, 2017 20:38:56 GMT 2
Gondras Zacharáyah
Toinen haltia seurasi Gondrasin esimerkkiä ja joi itsekin oman juomansa loppuun rauhalliseen tahtiin. Vaikka sanoja ei oltu vaihdettu, oli kummallekin selvää, että työasioista ei puhuttaisi kapakan puolella, uteliaiden korvien ulottuvilla. Hailakat silmät seurasivat naista tuon noustessa juotuaan, venytellessä ja näyttäessä avainta. Tähän mies vastasi vain pienellä nyökkäyseleellä, ja nousi itsekin ylös, työntäen tuolin paikoilleen pöydän alle. Hän seurasi naisen perässä sekä turvallisen että kohteliaan välimatkan päässä. Mies oli miltein yliherkkä ympäristönsä suhteen ja saattoi pistää merkille jopa tikarinheittelyn jättämät jäljet puisissa seinissä ja tummat, pinttyneet tahrat lattiassa.
Gondras astui naisen perässä huoneeseen, tuo oli ollut viisas astuessaan ensin sisään. Vaikka mies uskoi löytäneensä Käen, kiltalaisiin saattoi luottaa, hän ei ikinä voinut olla liian varovainen. Mies sulki oven, ja hetkeksi tilan täytti paksu hämärä. Tämä ei Gondrasia tietenkään haitannut, hän näki pimeässä miltein yhtä hyvin kuin päivänvalossa. Huone oli hyvin yksinkertaisesti kalustettu, koristeita ei ollut nimeksikään. Miehen huomion kuitenkin nappasi yksinäinen, kahden luukun ikkuna. Naisen sytyttäessä kynttilöitä asteli mies ikkunalle. Hän raotti sitä ja vilkaisi ulos, tarkistaen pääasiassa ettei ketään ollut kadulla suoraan näkökentässä. Kadulle saattoi keskustelun kuulla, jos tiesi kuunnella. Ketään ei kuitenkaan näkynyt missään, joten Gondras sulki ikkunan pistäen salvan kiinni. Kynttilöiden tuoma lämmin valo täytti huoneen, jättäen kuitenkin nurkat hämäriksi ja luoden tummia varjoja huonekaluista. Vampyyri jäi seisomaan ikkunan viereen, nojaamatta sen enempää mihinkään.
Viimein päästiin asiaan, kun kynttilät sytyttänyt nainen lausui epäsuorat kysymyksensä. Ensitöikseen Gondras kuitenkin laski hupun päästään yhdellä kädellä. Alta paljastui miehen sotkuisenoloiset, sysimustat hiukset, jotka reunustivat kasvoja kuten huppu ennen. "Nimeni on Reyonion", valhe liukui Gondrasin kieleltä yhtään värähtämättä. Hän ei aikonut antaa henkilöllisyyttää edes Käelle ilmi... Huhut eivät saaneet päästä kulkemaan, mitään kautta. "Guathan hovista vuotaa tietoja hirainille. En tiedä vuotaako tietoa lahjotuilta pettureilta vai vakoojilta, mutta heidät täytyy löytää. Siihen tarvitsemme Käen apua."
|
|
Ghaldun
Hevostenhoitaja
Red and yellow, kill a fellow
Posts: 59
|
Post by Ghaldun on Feb 8, 2017 19:27:58 GMT 2
Iiria Nasílfraidh
Mies valitsi paikkansa ikkunan luota, sen luukut ensin suljettuaan. Kaksikko oli samalla silmänkorkeudella, tai ainakin lähes; Iiria totesi olevansa muukalaista hitusen pidempi. Haltiamies ei istuutunut, kenties samasta syystä kuin Iiria. Vaikka naisen olemuksensa viestittikin tietystä rentoudesta, oli hän jännittynyt, jopa innoissaan kuulemaan, mitä toisella oli sanottavanaan. Lisäksi olisi tuntunut oudolta aloittaa näin virallinen keskustelu leppoisasti istuskellen. Hymy käväisi haltian suupielissä. Virallinen keskustelu oli kenties harhaanjohtava käsite, kun asioista sovittiin majatalon hämärissä huoneissa. Tummat silmät kartoittivat miehen kasvoja toistamiseen, nyt kun niitä varjostanut huppu laskettiin alas. Kalpeat, keltaiset silmät kiiluivat kynttilänvalossa, ja miehen iho näytti entistä kalpeammalta tummia hiuksia vasten. Haltian puhuessa Iiria jakoi kohteliaisuuden ja nosti hatun päästään ja laski sen hiljaa viereensä pöydälle, lieri hieman syliinsä tunkeutuen. Hopeinen jätettiin yhä aivan käden ulottuville. Nainen sipaisi hiuksiaan kerran, kesytti muutaman pöhöttävän hiussuortuvan.
Mies, Reyonion, meni suoraan asiaan. Iiria kohotti kulmaansa kiinnostuneena, myös hiukan yllättyneenä. Nainen jos kuka tiesi, että ulkonäkö saattoi pettää, ja tämä mies ei näyttänyt mitenkään erityiseltä. Sanansa antoivat kuitenkin ymmärtää, että hänellä oli asema guathan hovissa. Vaikutusvaltainen, jopa, jos hänet oli lähetetty hoitamaan näin arkaluontoista hovin asiaa. Nainen oli hiljaa tovin. Pohtiva katse oli lukittuna Reyonioniin, kuin hän siten saisi jotain lisävihjeitä miehestä. ”En voi yksin puhua Käen puolesta”, Iiria sanoi lopulta, nyökäten: ”Mutta lupaan, että Hovin auttaminen olisi meille kunnia.” Haltianainen ei antanut lupauksia herkästi, mutta hän uskoi sanoihinsa. Jos killalla oli mahdollisuus näin suoraan tarjota apuaan guathan hoville, ei ollut epäilystäkään, etteikö Käki auttaisi. ”Olen Iiria”, nainen esittäytyi itsekin, kuin kaksikon välistä luottamusta kohentaakseen. Yhä ei tietenkään voinut sanoa, puhuiko Reyonion totta, vai syöttikö hän naiselle valheita. Oli miten oli, ei tällaista asiaa saattaisi jättää tutkimatta. Käki seuraisi lankaa, ja päättäisi itse, mikä tilanne sen päässä oli. ”Mitä osaat kertoa tästä vuodosta?” Iiria kysyi sitten. Hovilla täytyi olla jotain, epäilyksiä tai konkreettisia kokemuksia, mikä sai heidät uskomaan, että vuoto tapahtui suoraan hovista. Se, kuinka paljon miehestä saisi irti, oli arvuuteltavissa. Käki tiesi paljon, ja Reyonion oli hakeutunut heidän puheilleen itse. Mutta kuinka paljon hovin salaisuuksia saattoi kertoa kertomatta liiaksi, mutta tarpeeksi?
|
|
|
Post by Vampuuri on Feb 17, 2017 12:42:21 GMT 2
Gondras Zacharáyah
Gondras huomasi pidättelevänsä henkeään sen lyhyen hetken, kun Käki oli hiljaa. Tuon vastaus avunpyyntöön oli kuitenkin, jos ei välittömästi hyväksyvä, niin ainakin lupaava. Se oli hyvä merkki, ja hiljaisesti mies muisti taas vetää henkeä ja nyökkäsi hyväksyvästi naisen sanoille. Hän ei edes tiennyt, miksi oli niin jännittynyt. Ehkä syynä oli pelko oman henkilöllisyytensä ilmi tulemisesta, tai varma tieto siitä, että tämä avunpyyntö vaikuttaisi nyt ja tulisi aina vaikuttamaan guathan hovin ja Hopeakäen väliseen suhteeseen. Tulehtuneet välit hyvin ammattitaitoiseen ja luotettavaan kiltaan oli viimeinen asia, jota Gondras halusi.
Mies työnsi ajatukset mielensä perälle, nyt oli tärkeämpiä asioita huolehdittavana. Käki esittäytyi Iiriaksi ja laski myös hattunsa paljastaen maantienharmaat hiukset. Kaksikon välinen ilmapiiri oli nyt vähemmän salailtu, enemmän luottava. Havainto tosin oli koomisen vastakohtainen vallitsevaan tilanteeseen, kaksi hämäräheikkiä keskustelemassa suljettujen ovien takana valonarkoja asioita. "Ensimmäiset vihjeet vuodosta saimme noin vuosi sitten. Kontaktimme hirainin hovissa oli saanut tietää, että erään Kääpiökuningattaren kanssa tekemämme sopimuksen sisältö oli päätynyt hirainin tietoon", Gondras ei käyttänyt sanaa vakooja tai soluttautuja. Varmasti Iiria käkenä ymmärsi, mistä oli kyse, "Emme löytäneet todisteita vuodosta omasta hovistamme, joten epäilimme sen tapahtuneen kääpiöiden valtakunnasta. Kuitenkin, tulevien kuukausien aikana kontaktimme ilmoittivat useista vuotaneista sopimuksista paneuduttuaan asiaan tarkemmin. Sopimuksia monien tahojen kanssa, ja jotkin niistä käsittelivät... valonarkoja aiheita." Se oli aikalailla tilanteen tausta. Gondras olisi mielellään istunut alas, jykevän täyspuisen pöydän ääreen. Sellaiseen hän oli tottunut, mutta nyt sellaiseen ei ollut mahdollisuutta. Miehen katse oli pääosin kiertänyt huonetta hänen puhuessaan, vain silloin tällöin käyden Iirian silmissä. Nyt hän kuitenkin haki hetkeksi katsekontaktin naiseen kuin varmistaakseen, ettei tuolle ollut jäänyt mikään epäselväksi. "Sen jälkeen olemme useaan otteeseen yrittäneet saada syyllistä tai syyllisiä kiinni", lordin siirtyessä aiheessa eteenpäin hänen katseensa alkoi jälleen kiertää huonetta, "Hän tai he eivät jätä paljoa jälkiä tai vihjeitä tekemisistään ja jotenkin pääsevät aina käsiksi salaisiin dokumentteihin. Heidän nappaaminen salaisestikin on osoittautunut hyvin vaikeaksi, koska he tuntuvat saavan vihiä suunnitelmista heidän kiinni saamiseksi ennen kuin tarpeeksi johtolankoja on ehditty kerätä", Gondras piti hyvin lyhyen hengenveto tauon, "Kyseessä on siis joku tai jotkut hyvin ammattitaitoiset soluttautujat tai", seuraava ajatus kursiti hieman miehen kurkkua, mutta Käen tulisi tietää kaikki hänen epäilyksensä, "joku vaikutusvaltainen ja luotettu henkilö hovista, joka pääsee käsiksi sopimuksiin herättämättä epäilyksiä."
|
|
Ghaldun
Hevostenhoitaja
Red and yellow, kill a fellow
Posts: 59
|
Post by Ghaldun on Aug 29, 2018 19:40:43 GMT 2
Iiria Nasílfraidh
Reyonionin kertoessa mitä hän tiesi vuodosta, naisen ilme koveni. Kävi heti selväksi, että tilanne oli vakava. Vakavaksi sen saattoi luokitella jo sanojen 'vuosi sitten' kohdalla. Soluttautujia, vakoojia, tiedustelija; heitä oli varmasti tukeutunut kaikkien valtaapitävien tahojen jokaiseen sopukkaan. Iiria jos kuka tiesi hyvin, että oikeilla menetelmillä ja oikean henkilön toimesta vuodessa ehtisi tekemään valtavan määrän vahinkoa ja sekasortoa. Iiria vastasi miehen katseeseen ja nyökkäsi pienesti. Haltia painoi tarkasti mieleensä kaiken, mitä Reyonion kertoi. Vuosikymmen taaksepäin, ja Iiria olisi kaivanut esille kynän ja paperia ja kirjoittanut kaiken ylös heti, mutta vuodet olivat opettaneet hänet muistamaan kuulemansa hyvin. Mielensä perukoilla kääntyivät jotkin sanat jo alitajuntaisesti niitä vastaaville muunnoksille, joita tämänhetkinen koodikieli käytti. Guatha, vuoto, Kääpiökiningatar, sopimus. Osan sanoista nainen joutuisi tarkistamaan kirjastaan, mikä oli myös yksi syy sille, ettei hän kirjoittanut viestiään nyt. Muistiinpanot hän oli tietenkin polttanut, mutta oli turhaa kirjoittaa ylimääräistä versiota, jos sille ei ollut tarvetta.
"Voin taata, ettei kilta jätä näin vahingollista tilannetta yksin Hovin taakaksi", Iiria sanoi, äänensävyssään uusi jämäkkyys. Haltia ei ollut vastuussa Hopeakäen päätöksistä, mutta hän ei ollut myöskään mikään noviisi. Käki olisi enemmän kuin valmis tutkimaan asiaa. Nainen suoristautui ja katsoi miestä päättäväisesti.
"Minä tulen olemaan sinun kontaktisi kiltaan", hän kertoi tyynesti. Kustakin Hopeakäen jäsenestä tulisi ainoa kontakti sille henkilölle, joka tapasi heidät ensin, jotta mahdollisimman monen kiltalaisen identiteetti pysyisi salassa. Poikkeuksia tietenkin tapahtui tilanteiden sitä vaatiessa, mutta periaate käytännön takana oli yksinkertainen. "Asia on epäilemättä mitä kiireellisin, joten kilta ryhtyy selvittämään, kuinka voimme auttaa, pikimmiten." Puhuessaan Iiria loi huoneeseen mietteliään katseen. "Meidän on syytä sopia itsellemme uusi tapaamispaikka", haltia pohti ja siirsi katseensa jälleen keltaisiin silmiin. "Ei sinulla olisi toivomuksia sen suhteen?"
|
|