Post by Vampuuri on Dec 31, 2015 0:25:17 GMT 2
Mittakaavasta: Jos henkilö käyttää koko päivänsä vaeltamiseen, voi hän hyvinkin edetä 85 km päivässä. Todellisuudessa kuljettu matka on tavallisesti lyhyempi johtuen maan muodoista, esteistä ja lepotauoista. Turvallisinta on liikkua karavaanien kanssa tai muuten joukolla, jolloin vauhti on n. 50 km/päivä. Aarnikotkalla/vuoristolepakolla/muulla mahdollisella lentäminen on tietysti paljon nopeampaa.
(Tämän kanssa on kuitenkin varaa häslätä.)
Aldemera on suuri, kahdesta suuresta saaresta ja monista pienistä saarista näiden kahden lähistöllä koostuva alue. Kahta mannersaarta nimetään yksinkertaisesti Länneksi ja Idäksi. Lännen läpi kulkee valtava vuoristo, joka jakaa alueen kahtia. Tämän vuoriston nimi on virallisesti Lohikäärmeen selkä, mutta kansan suussa viitataan siihen vain Selkänä. Idän pohjoisosassa on myös vuoristo, paljon Selkää matalampi ja loivempi, ja tuota kutsutaan Lohikäärmeen hännäksi, tai vain Hännäksi. Sekä Selkä että Häntä ovat alunperin olleet tuliperäisiä, mutta vaaralliset tulivuoren kraaterit ovat aikojen saatossa jäähtyneet ja sammuneet, lukuunottamatta muutamaa kraateria aivan Selän eteläpäässä. Sen sijaan satunnaisia kuumia lähteitä tai geysireitä saattaa löytyä mistä tahansa vuoriston rinteiltä.
Lännen ja Idän välissä olevaa salmea kutsutaan nimellä Aswin. Sen yli pääsee laivalla tai lautoilla pitkin Qenua-saaristoa, jossa saaria on paljon ja ne ovat hyvin lähellä toisiaan. Etelästä taas löytyy tuliperäistä saaristoa, jota kutsutaan kuvaavasti Tulivuorisaariksi. Myös rannikkoa lähellä olevia Tulivuorisaaria pitkin pääsee liikkumaan mannersaarien välillä. Idän pohjoispuolella on suurikokoinen saari Feinu. Mannersaarilla kulkee useita jokia, jotka saavat alkunsa vuoristopuroista. Vain suurimmat joista on merkitty karttaan.
Saaret koostuvat tasangosta (kartassa vaaleanvihreällä), metsästä (tummanvihreällä), kosteikoista eli pohjoisessa soista ja etelämmässä suistoista (rusehtavanvihreällä) sekä autiomaasta (keltaisella). Tasanko-alueet koostuvat pääosin maanviljelys- tai laidunmaista ja niityistä, pohjoisemmassa myös tundrista. Niiltä saattaa kuitenkin löytyä myös satunnaisia metsiä, järviä, lampia ja jokia. Metsät koostuvat (arvatenkin) pääosin puista, toisaalla tiheämmistä metsistä ja toisaalla harvemmista. Metsä-alueiltakin saattaa löytyä satunnaisia aukeita, joskus laajojakin puuttomia alueita, sekä niittyjä, järviä ja jokia. Kosteikko-alueet ovat pohjoisemmassa soita, rämeitä, korpia ja muita suotyyppejä, ja etelemässä, jokien laskualueilla suistoista. Koisteikko-alueilla asutusta löytyy paikoista, joissa maa on tarpeeksi kuivaa ja kestävää rakennusten rakentamiseen. Autiomaata löytyy vain Idän kaakkoiskärjestä. Se koostuu reunoiltaan kuivasta savannista, joka muuttuu keskemmälle päin mentäessä suoranaiseksi hiekka-aavikoksi. Näillä alueilla asutusta ei ole juuri lainkaan.
Aldemera on jaettu (punainen rajaus) kahdeksaan lääniin. Alla ovat läänit numerojärjestyksestä, ja nimiä klikkaamalla pääset kyseisen läänin kuvaukseen.
1. Varakian
2. Lehetian
3. Prendrian
4. Rhekian
5. Taitrian
6. Cherelian
7. Fulanian
8. Aletian
+ Kääpiövaltakunta Balthurn